Mon nouveau monde

Totuttelu ja sopeutuminen jatkuu... Pikkuhiljaa tää talo ja paikka alkaa tuntuu kodilta ja pystyy vähän rentoutumaan eikä tarvii koko ajan varoa tekemisiään ja jotenkin pysytellä huomaamattomana. Oon tietysti tutustunu perheeseenkin lisää ja tullaan hyvin toimeen, oon tosi ilonen että pääsin just tähän perheeseen! 

Oon ollu joka päivä ihan räjähtäneen näkönen, koska en oo oikeen käyny kaupungissa tai missään niin en oo jaksanu vaivautua :D

 

Mun huoneen iso ikkuna, toi on ihana kun sen saa helposti kokonaan auki!

Näköalat mun huoneen ikkunasta

 
Vieläkään en oo ehtinyt kauheesti tutkia tota varsinaista kaupunkia, La Citéstä puhumattakaan, mutta oon sentään vähän katellut ympärilleni täällä asuinalueella. Eilen tein pienen pyörälenkin ja pysähdyin napsimaan muutamia kuvia.

Tääl on hirveen monissa taloissa sinisävyset portit/ovet/aidat.

Lähin boulangerie, noin 1km päässä tästä talosta :D

Toissapäivänä olin pikasesti kaupungilla, kun tän perheen entinen auppari (joka asuu nykyään läheisessä pikkukylässä) tuli tapaamaan sen kavereita tänne ja mä menin kans mukaan. Oli tosi kivaa ja oli hyvä saada vertaistukea kun silläkin oli alussa ihan samanlaista. Sain myös hyviä vinkkejä siihen, mistä löytää kavereita, nää ketkä nyt tapasin niin on ikävä kyllä just ollu vuoden ja siks lähdössä kotiin. Mutta nyt kun oon melkein jo sopeutunut niin seuraavaks alan sitten tutustua ihmisiin! Tällä hetkellä tunnen lähinnä vähän vanhempia perhetuttuja, ja vaikka he on kaikki ollut tosi mukavia niin olis kiva löytää myös omanikästä seuraa :D

Jaksoin kerrankin edes meikata kun olin menossa kaupunkiin

Sen lisäks että oon totutellu talon ja perheen rutiineihin ja ahminut kirjoja tän huoneen kahesta kirjahyllystä, oon vähän kuntoillu. Mennään joka aamu lenkittää koiria, yleensä esimerkiksi Carcassonnen luonnonpuistoon, missä kävellään noin tunti. Luonnonpuisto on tosi kaunis, ja se on vähän niinkun ison järven ympärillä. Siellä on myös ranta ja kesäsin järvessä voi uida. Tänään sain aikaseks otettua puhelimen mukaan niin sain kuvailtua vähän maisemia.

Luonnonpuistossa asustelee myös tollanen vuohi

Koiria lenkittämässä on aina mukana myös näiden perhetuttuja joilla on omat koirat mukana, ne koirat on aina ihan innoissaan toistensa seurasta ja juoksee hulluna ympäriinsä

Iso aarre...

Koirat uimassa, ne hyppelee aina välillä sinne järveen, erityisesti keppien sun muiden perässä :D

Uimarannan lisäks puistossa on kaikkea muutakin tekemistä niinkun trampoliineja ja sellanen vesiratajuttu, ja tällanen tooosi pitkä kiipeilyrata. Jotkut noista näyttää aika hurjalta ja menee esim. vedenkin yläpuolella!

Lenkin jälkeen tein kerrankin vähän jotain palkkani eteen ja silitin ton tytön vaatteita. Sit olikin lounas, ja vaikka joka päivä sanon itelleni et ei tänään viiniä niin suostuin taas ottamaan vähän. En siis juo edes mitään lasillisia vaan ihan tilkan, mutta kun oon nyt joka aterialla ottanut... Niinkun onneksi kaikki muutkin, mä juon kuitenkin kaikista vähiten :D Lounaan jälkeen lähettiin perheen isoisän kanssa pyöräilemään, pyöräiltiin 16km l'Aude-nimisen joen vartta joka virtaa Carcassonnen läpi ja laskee lopulta mereen. Illalla ollaan kai menossa ravintolaan ja sitten mulla olis tiedossa varmaan omien vaatteiden pyykkäystä... Anyway, arki alkaa pikkuhiljaa sujua ja eilen se tän perheen tyttö tuli nukkumaan mun viereen (kun molemmat vanhemmat on työmatkalla) ja ennen nukkumaanmenoa halas mua ja sano että se tykkää musta ja on tosi ilonen että tulin tänne au pairiks. Oli kyllä mahtava fiilis, vaikka ei vielä voidakaan niin höpöttää kun mun ranska ei edelleenkään oo kauheen sujuvaa, niin tullaan jo hyvin toimeen.
Ens kerralla yritän saada otettua kuvia joko La Citéstä tai itse kaupungista, ellei ennen sitä tapahdu jotain jännempää, haha.

Bisous, Anna-Sofia

Ainiin, kuvien laadusta sen verran että mulla on tällä hetkellä käytössä pelkästään iPhone, koska kamera sano ittensä irti just ennen Ranskaan lähtöä...